Muovin ilmastovaikutukset – Miksi yritysten on aika siirtyä käytännön tekoihin?

16. kesäkuu 2025

Muovisaaste on jo pitkään ollut luonnonsuojelijoiden huolenaihe, mutta tuoreet tutkimukset tuovat uuden, vielä huolestuttavamman näkökulman: muovi on myös ilmastokriisin kiihdyttäjä.

1. Muovin tuotanto = CO₂-päästöjä

Muovi valmistetaan fossiilisista raaka-aineista, kuten öljystä ja maakaasusta. Näiden jalostaminen esimerkiksi etenyleeniksi, joka on monien muovien perusraaka-aine, tuottaa valtavat määrät hiilidioksidia.

• Globaalit CO₂-päästöt etenyleenin tuotannosta ennustetaan kasvavan 34 % vuosina 2015–2030 (Yale Climate Connections).

• Muovin koko elinkaari vastaa jo nyt 3,3 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

2. Kaatopaikat ja metaanipäästöt

Metaani (CH₄) on voimakas kasvihuonekaasu. Vaikka sen elinikä ilmakehässä on lyhyempi kuin hiilidioksidilla (CO₂), se on ilmastovaikutukseltaan 28–86 kertaa voimakkaampi tietyn ajanjakson kuluessa (riippuen, tarkastellaanko 20 vai 100 vuoden aikajännettä).

Kaatopaikoilla orgaaninen jäte, kuten ruoantähteet, puu, paperi ja biologiset materiaalit, hajoavat hapettomissa olosuhteissa. Tästä syntyy anaerobista fermentaatiota, jonka lopputuotteena muodostuu metaania.

Vaikka muovi ei itsessään aiheuta metaania, se vaikuttaa epäsuorasti:

Muovi vaikeuttaa orgaanisen jätteen luonnollista hajoamista-> Kun biojäte jää muovien sisään tai peittyy muovijätteellä, sen hajoaminen muuttuu epätäydelliseksi ja voi johtaa lisääntyneeseen metaanin muodostumiseen.

Kaatopaikkojen tilavuus ja lämpötila kasvavat-> Muovi ei hajoa, joten se vie tilaa ja eristää lämpöä. Tämä voi lisätä kaatopaikan sisälämpötilaa ja edistää anaerobista hajoamista → enemmän metaania.

Muovi lisää jätteen kokonaismassaa-> Mitä enemmän jätettä kaatopaikalla on (muovi mukaan lukien), sitä suuremmat riskit syntyvät myös orgaanisten aineiden hallitsemattomasta hajoamisesta.

Valtaosaa kertakäyttömuovista ei kierrätetä kunnolla. YK:n mukaan jopa 85 % muovista päätyy kaatopaikalle tai jää hallitsemattomaan jätteenkäsittelyyn.

Kaatopaikat ovat metaanin lähteitä ja metaani on jopa 86 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

• Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaatopaikkojen metaanipäästöt vastaavat yli 24 miljoonan auton vuotuisia päästöjä.

3. Entä Suomi?

Suomessa kaatopaikkasijoitus on saatu minimiin, mutta se ei tarkoita, että voisimme tuudittautua tilanteeseen. Suurin ilmastovaikutus syntyy meilläkin muovin valmistuksesta, pakkaamisesta ja kuljettamisesta.

Lisäksi kierrätysjärjestelmät ovat edelleen sekavia, ja muovia kertyy valtavasti yritysten toimitusketjuihin.

Päätelmä: muovista puhuminen ei enää riitä – nyt on toimittava

Muovin ja ilmastonmuutoksen yhteys on kiistaton. Emme voi enää käsitellä muovia pelkästään jäteongelmana – se on osa ilmastokriisin ytimessä. Yrityksillä on nyt mahdollisuus olla suunnannäyttäjiä ja valita ratkaisuja, jotka vähentävät sekä päästöjä että muoviriippuvuutta. Vastuullisuus ei ole enää valinnainen lisä, se on kilpailuetu ja osa kestävää kasvua.